Tarina alkaa siis tienvarsihotellista, jonka bongasimme keskellä yötä. Päivitykset ovat jääneet vähiin, koska olemme edenneet aika hyvin ja tekemistä on riittänyt :)
Lähdimme ajelemaan kohtuullisen aamupalan jälkeen kohti Torunin linnakaupunkia. Jossa saimme reissun pakollisen turistirysäannoksen ainakin täytettyä.
Koska aamulla kohtalaiseen aikaan lähtee, myös aikanaan perille saapuu. Olemme pyrkineet ajamaan joko ns valtateitä, jotka suomessa vastaavat jotain valtatie-kantatie-seututie väliltä, miten nyt sattuu olemaan. Toisaalta olemme myös ajaneet paljon paikallisia "seututeitä", eli kolminumeroisella merkinnällä olevia, usein hiukan vanhemmalla päällysteellä pinnoitettuja reittejä.
Ylipäätänsä Puolassa tiet on ihan ok, pehmeää monttua ja hyppyä monella tiellä riittää, sekä paikkoja ja uria, mutta normaali etuvetoinen auto jossa on iskunvaimentimet edes vähän kunnossa pärjää mainiosti. Nopeusrajoitukset ovat usein "seututeillä" koko ajan 90kmh, joten matkakin joutuu, tosin nämä halkovat taajamia ja niitä riittää...
Matkan varrella bongasimme autopesulan, jossa sait itse painepesureita käyttäen pestä ajokkisi. Harmi vain, että pesuohjeet olivat puolaksi... Hetken pohdittuamme aloitimme pesun suoraan harjapesulla. Kaikki meni hyvin kunnes auto piti huuhdella. Pesulan ohjeissa oli esitetty monenmoista "huuhtelulta" näyttävää ohjelmaa joten päätimme sitten kokeilla niitä kaikkia! :D No loppujen lopuksi autosta tuli puhdas ja kaikilla pinnoitteilla päällystetty.
Pesulalta matka jatkui joutuisasti kohti Torunia.
Torun oli varmaan hiukan pettymys, tosin älyttömiä odotuksiakaan ei varmaan kenelläkään ollut. Kaupungin keskusta on rakennettu joskus aikoja sitten muurien suojaan, ja tästä revitään nyt satoja vuosia myöhemmin iloa.
Toisaalta turisteille palveluja löytyy hienosti, on komeaa hotellia ja etenkin mukavia ruokapaikkoja. Ajelimme autolla ensin vanhaa kaupunkia muutaman kerran ympäri, ja jalkauduimme. Koska kaikilla oli kamala nälkä, menimme syömään restaurant louziana -nimiseen paikkaan.
Annokset olivat amerikkalaishenkisiä, ja oikein maittavia. Puola on mukava maa, OIKEASSA ravintolassa syöminen maksaa noin 10-20€/hlö, jos ottaa pihvi/liha-annoksen ja vaikka oluenkin kyytipojaksi. Ei paljoa kannata retkikeitintä tai telttaa Puolan reissulle mukaan ottaa. Krakovassa hinta tuplaantuu mutta siitä myöhemmin...
Syötyämme päätimme että Torunia on illistelty tarpeeksi, ja että kellon ollessa vasta jotain 16-17 lähtisimme vielä jatkamaan matkaa, ennenkuin etsisimme majoitusta.
Muistini on hiukan pettänyt minut, tai aika kullannut muistot, koska tällä reissulla on tosi huonosti sattunut tien varrelta löytymään ns. majatalomajoitusta, ilmeisesti tämänkertainen reitti vaan on ollut sitten sellainen. Ajoimme aina Wloclawekin kaupunkiin asti, jossa aikamme pyörittyämme löysimme kylän isoimman hotellin keskustasta. Olin aika varma ettei budjetti riittäisi, mutta yllättäen majoitus kahdessa kahden hengen huoneissa maksoi noin 15e/hlö SISÄLTÄEN aamiaisen. Jäimme sinne.
Ilta meni äkkiä, suunnittelimme seuraavaa päivää ja reittiä ja aikataulua, maistoimme parit Dembovet (joka on vieläkin parasta olutta mitä on löytynyt!) ja kävimme vielä yhdellä paikallisella terassillakin, lämpötilan ollessa noin 25c kello 22.
Aamulla suunta olisi kohti etelää, ja tarkoituksena majoittua lähellä keskitysleirimuseoita.
Selkeät puolalaiset pesuohjeet. Älä pese koiraasi!
Olikohan tämä nyt sitä pelkkää vettä?
Kirkko Torunissa.
Torunin katuja.
Torunin muureja.
Seinämaalaus Torunissa.
Paikallinen Hilton Wloclawekissä.
Wloclawek illalla.
Tetris.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti