Keli suosi ja aurinko poltti lämpötilan ollessa noin 27c. Lähdimme ajamaan valtatietä kohteena Suwalki, ja pääsimme jo vähän esimakuun kun poikkesimme valtatieltä enne Kaunasia. Kuitenkin, valtatie on loppujen lopuksi tappavan tylsää eikö...
Kun aloimme saapua Puolan puolelle, otimme käyttöön navigaattoriavusteisen kartanluvun. Ostimme Suwalkista kunnon karttakirjan ja lähdimme etenemään, joskin navigaattorin hiukan erilaisen järjenjuoksun, käyttäjävirheiden (hiekkatiet sallittu) ja ehkä myös kartanluvun harjoittelun takia päädyimme hyvin erikoiselle oikotielle, joka kulki peltojen halki.
Vaikka tuolla autolla on rymytty Ukrainassa ja Moldovassa hyvin erilaisissa paikoissa, meni tuo Pertin Peltotie kyllä Puolan huonointen teiden joukkoon. KUNNES.
Ajelimme Suwalkista alaspäin länteen viettäen oikein mukavia ja nopeita teitä. Puiden reunustamat kapeat päällystetiet 90 kmh rajoituksella ovat oikein oivia ajaa, vain kevyet pomput ja pienet päällystevauriot hiukan haittasivat.
Ilta alkoi tulla ja nälkä, joten päädyimme erääseen kaupunkiin noin klo 18, ja ainoa ruokapaikka jonka löysimme oli pitseria, joten sorruimme. Pitsa oli hyvää, ja sitä oli riittävästi, joten päätimme lähteä ukkosmyrskystä huolimatta etenemään, vaikka kello oli jo aika paljon. Päätimme etsiä matkalla majoituksen lennosta ja jatkaa aamulla matkaa.
Pimeyden laskeuduttua majoituksen löytäminen ei kuitenkaan ollutkaan niin helppoa. Eräiden sattumusten ja vesiperien jälkeen päädyimme eräälle oikotielle, jonka piti oikaista ja piti olla lyhyt. Jossain vaiheessa sanoin muille että vältämme ajamista pimeällä sekä hiekkateillä. Ja kuitenkin päädyimme ajamaan todella pientä hiekkatietä keskellä metsää, ukkosmyrskyssä pimeällä. Tie tuskin oli kolmea kilometriä pidempi, mutta aikaa se ei säästänyt.
Kuumottavin kokemus tähän mennessä.
Puolassa on yleensä helpohkoa löytää edullinen majoitus lennosta, mutta tällä kertaa se ei toiminut. Yritimme muutamaa pensione kylttiä, mutta emme löytäneet mitään. Pimeys haittaa aikalailla pienien kylttien bongaamista.
Lopulta, melkein puolenyön aikaan löysimme hotellin, joka veloitti noin 17hlö/yö. Se kelpasi, ja yövyimme Valtatie 58 varrella.
Tänään suuntamme alaspäin ja länteen suuntana Torunin vanha kaupunki. Tällä kertaa ei hiekkateitä eikä hotellin etsimistä klo 22 jälkeen :)
Muutama kuva matkanvarrelta:
Pertin peltotiellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti