Eilen nähtiin välimeri ja todettiin että Italia ei sovi kenellekään. Ainoa vaihtoehto on tulla tänne pakettimatkalle, ottaa tuulipuku mukaan ja postata rannalla/samassa hotellissa tuhannen muun turistin kanssa. Loma-aikaan, turistiseudulla, ei automatkailijalle ole mitään annettavaa paitsi jatkuva ruuhka, järjettömät hinnat ja vitutus.
Italia ei muutenkaan vakuuta. Luin ennen tätä reissua erään blogin (EPM) jossa Italiaa moitittiin aika kovin sanoin mutta hyvin perustein. Ikävä kyllä perusteet pitävät paikkansa. Paikat ovat kiinni ja auki miten sattuu, palvelu on mitä on, kohtuuhintainen majoitus on tiukassa ja kaikki hinnat ovat poskettomia. Parhaillaan premium laatuinen bensa maksaa noin kaksi euroa/litra.
Kaikki muukin maksaa aikalailla, ja mäkkärissä vieraillessa voi vain muistella Puolassa syötyjä lukemattomia pihviaterioita parhaissa ravintoloissa, melkein samalla rahalla.
Okei, pohjois-italiassa on huikaisevan kauniita seutuja, mutta jos voi elää ilman Stelvio/gavia pass vierailua, kannattaa täältä pysyä poissa. Tai palata takaisin Itävaltaan, koska aika lähellä rajaa mokomat sijaitsevat.
Näimme siis välimeren ja se riitti. Turistirysät vaan eivät ole automatkailijan paikka, sinne mennään lentokoneella. Autolla mennään sinne minne ei lentäen mennä/pääse.
Mutta, nyt vielä Ranskan alppien läpi ja pikkuhiljaa pohjoista kohti, viimeiset vuoristotiet edessä.
Ps. Autosta tippui pakoputki eilen, loppuosa jonka väliaikaisesti laitoin kiinni kaksi vuotta sitten Romaniassa. Ei vieläkään jätetty välille, hyvin tehtyä putkea! ;)
Pari kuvaa:
Auton korjauksen yrittämistä lämmittimen kennon räjähdyksen jälkeen, Itävalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti